Perjantaina Rebecca tuli hengailemaan meillä koulun jälkeen. Sit oli tarkotus mennä Bethanylle yöksi ja lauantai aamuna suunnata Sugar bowliin laskettelemaan, mut sää oli niin huono et Bethanyn lumilautailutreenit peruttiin ja saatiin nukkua univelat pois. Täytyy myöntää että kelpas kyllä hyvin, välillä täällä on niin paljon kiirettä ettei nukkumaan pääse kauheen aikasin ja kouluaamuina muutenki pitää nousta kuuden aikoihin. Päätettiin sit lauantaina mennä muutamiin hienoihin paikkoihin joita en oo nähny täällä ja jotka Bethany halus esitellä mulle. Oh my, Pohjois-California on KAUNIS! En ees ois uskonu kuinka upee luonto tääl voi olla ihan muutaman minuutin päästä kotoa ja oon kyllä niin ilonen ollessani täällä.
Mentiin tommoselle vesiputoukselle josta kuulema ei tiedä moni täällä ja oli ihan sairaan hienot maisemat! Piti kavuta alas joku 10-15 minuttia puskissa ja mudassa mut oli sen arvosta!
Käytiin lounaalla semmosessa beach-tyylisessä voileipämestassa ja sit ottamassa Bethanyn kaverille nenäkoru ku se täytti 18.
Kiivettiin kans semmosen vuoren päälle josta näky koko Nevada City.
Tänään on taas ollu tosi sateinen ja tuulinen päivä, kävin sateessa juoksulenkillä ja sit oon lähinnä siivoillu ja pakkaillu - nimittäin Meksiko ois tiedossa keskiviikkona! En malta oottaa. Ainut huono puoli on että missaan koulua joka siis sineensä on kivaa mut täytyy tehä kauheesti kaikkii ekstrajuttuja.. Plääh. Mut ehkä ne siellä 30 celsius asteen alla sujuu nopeesti :)
Viime viikolla aloin taas pitkästä aikaa aattelemaan että kuinka kauan aikaa oon täällä jo asunu. Kohta 6 kuukautta. Tää paikka tuntuu jo ihan kodilta, dad sano mulle eilen illalla '' we just made a comment that you really are a part of our family - you just leave your crap everywhere like everybody else and treat your little brother like he'd be your real one'' haha.
Koulussa on aina kavereita joka tunnilla ja on kiva ku pystyy nyt ihan samalla tavalla ku muutki vaan pitää yllä small talkia ilman awkward silencia. Enkku sujuu luontevasti eikä enää tarvii pelätä että kuulostais kauheen tyhmältä kysyessään ihan yksinkertasiaki kysymyksiä. ( vaikka kyllä mulla on vieläki tosi vahva aksentti... kaikki onneks tykkää siitä haha)
Mun elämä siis tosiaan sujuu täällä joka päivä vaan paremmin ja paremmin eikä koti-ikävää oo ollu pitkään aikaan. Toki mä kaipaan Suomea ja kaikkia rakkaita mutta en liikaa, vaan sellasella hyvällä tavalla. En malta oottaa että nään kaikki mutta en millään pysty kuvittelemaan että jättisin tän elämän taakse. Tää on ehottomasti paras vuosi mun elämästä tähän mennessä enkä vaihtais tätä aikaa mihinkään. Oon niin ilonen että lähin tänne ja vaikka alussa välillä oliki vaikeeta ni nyt vietän täällä parasta aikaa josta nautin ihan joka ikinen päivä! <3
Helmi
