Nyt se päivä sit vihdoin on. 100 päivää edessä. Odotusta, innostusta, tuskailua, stressiä, jännitystä, pelkoa, intoa, haikeutta, epävarmuutta, luottavaisuutta. Niistä mun odotus on ainakin tähän asti koostunut. Muistan kuinka noin vuosi sitten yks 2013/2014 vuoden vaihtari laitto Instagramiin 100 days unitl my exchangeyear-kuvan ja olin ihan silleen että wow sehän on jo kohta, itelläni tota päivää ei varmaan ikinä tuu ku aika menee niin hitaasti. Sillon en tosin ollu vielä edes hakenu vaihtoon, koska mulla kesti kauan lähettää ne hakemukset mun uskalluksen puutteen vuoksi. Mutta tulihan se päivä sieltä, se päivä on nyt.
100 päivää. 100 aamua jolloin voi herätä uuteen päivään, 100 iltaa mennä nukkumaan hyvän tai ei-niin-hyvän päivän jälkeen, 100 uutta mahdollisuutta. Mä aijon ottaa niistä päivistä kaiken irti. Ainakin niistä kesänpuoleisista. Kouluakaan on enää vain 25 päivää, johon sisältyy myös viikonloput ja koeviikko. 10 tavallista koulupäivää. Yks kymmenesosa sadasta päivästä, yks kymmenesosa mun odotuksesta.
Meillä oli viikonloppuna Nuuksiossa AFS-orientaatioleiri, joka toi lisää todentuntua lähtöön. Mitään kovin uutta tai mullistavaa ei leirillä käyty, mutta oli tosi kivaa jutella muiden vaihtareiden kanssa.
Helmi
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti